Uudenkarhea päiväpeitto & lukuhetki

Moiiii, kiva kun pistäydyit .. öö, blogissani :) Mitenkä se teillä meni viikonloppu ? Toivottavasti kivasti. Meillä juu, lauantaipäivä oli ohjelmaa täynnä. Päivä startattiin viemisleipomuksen teolla (päärynä-kinuskikakku tai paremminkin -torttu, niin littanaksi yksilöksi jäi), päikkäreitten jälkeen suunnattiin Millan 9-vuotiskaverikemuihin, joihin meitin tytöt olivat saaneet kutsun, ja sieltä jatkettiin loppupäiväksi kavereiden luo Hyvinkäälle grillibileisiin. Sikakiva ja touhukas päivä oli, ja vastapainoksi sunnuntai otettiinkin kotosalla ihan rennosti, kotipihalla tehtiin vaarin kanssa terassisuunnitelmia ja leikkipuistossa pyörähdettiin. Ensi viikonloppuna olisi muuten tarkoitus alkaa tekemään takapihalle uutta lautaterassia, jippii !

Elsallehan hommattiin joulukuussa "isojen tyttöjen" sänky ja jokin aika sitten hoksasin, että sänkyyn ei ole lainkaan päiväpeittoa. Eikös se kuulu aikaslailla perusjuttuihin, että sänky aamusella pedataan ja sama taito / rutiini opetettaisiin lapsukaisillekin, mutta mitenkäs opetat jos koko päiväpeittoa ei ole ; ) ? Siispä ei auttanut muu kuin tehdä sellainen. Eurokankaassa käytiin Elsan kanssa kangasostoksilla ja molemmat tykästyttiin sellaiseen mahdottomaan söpöön ja herttaiseen tilkkutäkkikankaaseen. Itse sänkypeitto syntyi nopeasti kun ei tarvinnut kuin reunanauha ommella, mutta sänkyyn tekemäni tyynyt sen sijaan ottikin enemmän aikaa. Huomasin muuten juuri, että koristetyynyistä (jotka tein Elsan valitsemasta prinsessakankaasta) ei ole lainkaan kuvaa, mutta ehkä parempi niin, meinaan kaipaa tuo mun vetoketjujen ompeleminen vielä "pikkuisen" harjoituskertoja, jotta tulisi siisti. Sen taidon taitaja saa ilmoittautua - opetusta otetaan mielellään vastaan ;) !

Tytöille uusi päiväpeitto oli supermieluisa, tykkäävät peuhata yhdessä sängyllä ja pitää yhteisiä lukuhetkiä .. Voi ihania pieniä murusia <3 Elsa reippaasti tykkää lukea pikkusiskolle kirjoja ja Selma ihan nätisti kuuntelee ja kääntelee sivuja rivakkaan tahtiin. Hetken lukemisen jälkeen Elsa tosin toteaa "En muista enää sanoja", ja monesti lukuhetki päättyykin sitten siihen, lukijalla tulee kiire muihin hommiin, hihih. Joskus viikonloppuaamuisin saadaan Heken kanssa minuutti kauemmin nukkuma-aikaa, kun enemmän hereillä olevampi mutisee Elsalle, et meetkö lukemaan siskolle jonkun kirjan... silloinkin tyttöjen huoneesta kuuluu minuutin jälkeen vaimea avunhuuto, "en muista enää sanoja". Että se siitä lisänukkumisesta ;)

Viimeisen kuukauden aikana tytsit on alkaneet enemmän leikkiä keskenään... Lähinnä se heidän leikki on vielä sellaista yhdessä sohvalla tai Elsan sängyllä peuhaamista, mutta jonkun verran myös leikkihuoneessa leikkimistä, jolloin tosin kumpikin touhuaa omiaan. Elsa haluaisi toisinaan rauhassa rakennella legoilla tai kasata palapeliä, ja silloin Selman mukaantulo toki vähän sekoittaa leikkiä ja siitäkös se riemu repeää ja sovittelijaa tarvitaan... Kummatkin on myös kovia kokkaajia ja Hello Kitty -leikkikeittiö on kummankin kovassa käytössä. Saa nähdä tuleeko Selmasta oikeassa keittiössä yhtä kova auttaja kuin mitä Elsa on...

Meillä alkaa huomenna kesätauon jälkeen seurakunnan kerho, joten aamusella täytyykin olla tehokas jotta ehditään. Kivaa viikon alkua teille, heipsan !