Pihatalkoita, lettukestejä ystävien kanssa, Elsan nimpparikaffeja ja lippapipokankaiden hypistelyä ja ihastelua (ja vähän myös niiden ompelua anopin avustuksella). Niistä on tämä meidän viikko noin niinkuin lyhykäisyydessään tehty. Hitusen normaalia kiireisempi viikko on ollut, ohjelmaa on kehitelty (tai oikeastaan kehittynyt) joka päivälle, ja oikein odotin tämän päiväistä kotipäivää, että saa vaan olla. Iloksemme saatiinkin tänään seuraa, kun Milla-syyslomalainen tuli meille päiväseltään leikkiseuraksi. Elsa ja Milla pitivät äsken lepo- ja piirrustushetken vaatehuoneessa ja kuulin, kun Elsa sanoi Millalle "onpa kiva kun tulit meille". Voi että, pikkutytsi on niin iloinen isosta ystävästään <3
Eilen Elsan kerhossa oli vartin keskusteluhetki, jossa käytiin läpi lapsosen reilun kuukauden kestänyttä kerhotaivalta. Vähän Heken kanssa jännitettiin että miten tuo meidän tsirpukka on osannut käyttäytyä ilman vanhempien valvovaa silmää, mutta onneksi saatiin huokaista helpotuksesta. Kovasti kehuivat tyttöä: sosiaalinen, touhukas ja aktiivinen, motorisesti kehittynyt, tykkää eniten yhteisistä satu-, laulu- ja liikuntahetkistä, ja useimmiten muistaa odottaa omaa vuoroaan (heheh, 'useimmiten', noh, parempi kai sekin kuin 'harvemmin'). Elsasta on tämän syksyn aikana tullut oikea duracell-pupu, energiaa riittää vaikka muille jakaa, mutta toisaalta sen vastapainoksi jaksaa myös olla aloillaan ja esimerkiksi näprätä pienillä hamahelmillä helposti puolikin tuntia. Oltiin pikkuriikkisen huolissamme, että onko neidistä tullut jo liiankin päällepäsmäri (kotona havaittu moista), mutta ei kuulemma, ottaa muutkin huomioon ikäistensä tavalla. Huoh, se oli hyvä kuulla ! Lisäksi sanoivat, että oikein hyvä että haettiin Elsalle kerhopaikkaa, hän kuulemma oikein imee tietoa itseensä ja on selkeästi otollinen kaikelle kerhossa tehdylle ja opitulle. Nopsaan muuttui huoli suureksi ylpeydeksi... voi tätä vanhemmuuden tunneskaalaa !
No mutta, nyt pienempi heräsi päikkäreiltä, joten suunnataan ulos koleaan syyssäähän. Facessa espoolaiset kaverit hehkuttivat tänä aamuna satanutta lunta, muttei meillä sellaista herkkua ole näkynyt. Kuis siellä, missä sä olet ?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti