Popsi-popsi porkkanaa...

Heippa ja hyvää elokuun viimeistä viikkoa :) Vaikka jo syyskuuta lähennellään, niin vielä näyttäisi sään puolesta ainakin olevan kesää jäljellä, ihanaa.

Tämä melkein-maanviljelijän-tytär ei tiedä (googlehan sen tosin kertoisi), että milloin porkkanat pitäisi ottaa ylös maasta, mutta jokatapauksessa eilen Elsan kanssa onneamme testattiin ja pari yksilöä nykäistiin ylös... VOI JESTAKKOON, minkä kokoisia olivat - ainakin neljä senttisiä ;) Oikeesti siis superpieniä, mutta sitäkin makeampia. Elsa olisi popsinut porkkanoita vaikka kuinka paljon, mutta sain puhuttua tytön ympäri, että jätetään osa vielä kasvamaan... 

Syyskuussako ne oikeasti olisi "valmiita"? 

 

Nyt pyykkihommiin ja mankeloimaan, ennen kuin isompi tytsi tulee kotio. Lähtivät mummin kanssa ekaa kertaa pyörälenkille !

Kangaskaupoilla

Viime viikolla kävimme pienemmän tytsin kanssa pyörimässä Eurokankaassa, ja eihän sieltä arvatenkaan tarvinnut tyhjin käsin pois lähteä... Niin että kun tässä kotosalla ei jo riittävästi ole hommaa eikä pikkupuhdetta, niin keksin alkaa tekemään kahden kaverini syksyllä syntyville vauveleille "jotain kivaa". Sikäli mikäli mitään saan aikaiseksi. P.S. Kankaiden värimaailma on valittu syntyvien vauveleiden äitejä kuunnellen...

Lisäksi ostin kahta erilaista trikookangasta syksypipojen tekemistä varten. Olen jossain blogissa törmännyt pipojen ohjeeseen ja ainakin vaikutti suht simppeliltä. Anopilla on saumuri, niin sinne tässä joku kerta pitäisi mennä ohjetta testaamaan. Pipot kaavailin vähän niin kuin omille tytöille, mutta kangasta tuli kyllä sen verran, että jos pipot ovat totaalinen "suksee", niin siinähän olisi kiva lahjaidea muillekin lapsukaiselle !

Lisäksi kilohintaan myytävien kankaiden laarista bongasin tuollaisen ylimageen pöllökankaan, joka joutaa kaappiin siksi aikaa kunnes keksin, mitä siitä voisi tehdä. Mahdottoman nätti kangas, eiköstä vaan?

Tässä vielä tämän aamuinen siskosten halitteluhetki. 
I H A N I A ovat <3

Mukavaa sateista keskiviikkoa teille blogini lukijat !
 

Ristiäisiä

Pikkutsirpukkamme vietti viime viikon lauantaina ensimmäisiä omia juhliaan, ristiäisiä. Hänestä tuli Selma Olivia <3 Juhlat meni kaikinpuolin oikein kivasti ja mielestäni olivat ihan päivänsankarin näköiset. Tarjoamisia oli tämä mamma taas leiponut hippasen liian paljon... täyte- ja voikkarikakulla olisi voinut melkeinpä syöttää koko asuinalueemme ;) Noh, parempi näinpäin, ei ainakaan kukaan vieras jäänyt nälkäiseksi - toivottavasti.

Pikkuinen juhlakalu sai aivan ihania lahjoja ! Availimme niitä isukin kanssa lauantai-iltana kun isosisko oli mennyt unille ja meininki oli hieman rauhoittunut. Tässä kuvia lahjoista (ja ristiäisissä tarjoilupöytää koristavista liljoista). Lähetänpä vielä virtuaalisen kiitoksen kaikille lahjojen antajille, ne olivat kaikki oikein mieluisia, ainakin isi ja äiti tykkäsivät !

Ristiäisten jälkeiset päivät olivat sellaisia herkuttelupäiviä, pikkaisen ylimitoitetuista tarjoiluista johtuen, ettei mitään rajaa. Alla vuorossa on amerikkalaisen suklaajuustokakun tuhoaminen ja pöydän kaunistajana ristiäisjuhlissa komeilleet vaaleanpunaiset ruusut.

BTW, nämä ruusut kesti täysin mallikelpoisina viisi päivää vielä ristiäisten jälkeenkin, enkä edes uutta imupintaa ollut niihin leikannut, säilytin niitä tosin yöt ulkona.